Olen saanut kohtalokkaan oloista postia viime aikoina:
Viime viikolla hain erästä mahtavan kiinnostavaa siviilipalveluspaikkaa, jota olen puntaroinut jo pitemmän aikaa. Saa nähdä, miten käy. Testailin huuto.netistä ostamaani Wacom-piirtolevyä piirtämällä hakemukseen kuvan Vapaudenpatsaasta, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole Suomen Atlantti-seura.
Päivitys 5/5/09 klo 9.24:
Tulin juuri haastattelusta. Jännitti niin paljon, etten saanut joka kysymykseen ihan kristallikoherenttia vastausta aikaiseksi, mutta ennakkotehtävät onnistuivat mielestäni kuitenkin hyvin. Saapa nähdä. Olen vuorotellen 30 sekuntia varovaisen optimistinen ja 30 sekuntia pettynyt/kauhuissani.
Päivitys 5/5/09 klo 13.45:
En päässyt, mutta kuulemma lähellä oli. Harmittaa. Paikka oli siis JKL:n ylioppilaslehti.
4. toukokuuta 2009
Postia Teille
Lähettänyt
Oskari
kello
11:10
0
kommenttia
Kategoriat: Elämä
3. toukokuuta 2009
Ilmainen pulla on parasta
Sain Vasemmistoliiton keskisuomalaiselta eurovaaliehdokkaalta Jarmo Ritaselta tarpeettomaksi käyneen vanhan polkupyörän. Jarrut ei toimi kovin hyvin (jos ollenkaan), mutta se on muuten oikein käyttökelpoinen -- tarakka on juuri sopivan kokoinen olutlaatikoiden kuljettamiseen (leveys 27 cm) ja helposti irrotettava valo on kätevä apuväline mm. dyykkaamisessa, jota olen alkanut vastikään satunnaisesti harrastaa.
Äärimmäisen mielenkiintoinen harrastus, muuten. Jätepönttöjen tonkiminen vaikuttaa kyllä noin ajatuksena (ja ihan aktuaalisestikin) vähän vastenmieliseltä, mutta jos käy tuuri ja jaksaa vähän etsiä, niin priimakuntoista syötävää löytyy melkoisesti. Parhaat leipäsaaliit ovat täyttäneet pakastimen puolilleen.
On myöskin sivistävää nähdä, kuinka paljon ruokaa pakataan viimeisen käyttöpäivän päätteeksi ehjissä pakkauksissa jätesäkkiin ja nakataan sekajätteeseen. Oikeastihan ne pitäisi laittaa biojätteeseen, eikä tämä ole nyt pelkkää tutisevien hippien luomuhönötystä, vaan tärkeä asia. Kaatopaikalle päätyvä orgaaninen jäte aiheuttaa paljon enemmän ympäristöhaittaa kuin vaikkapa pakkausjäte, koska muualla kuin kompostissa mädäntyessään siitä erittyy metaania. Omien kokemusteni perusteella sanoisin, että S-ryhmän pikkukaupat ovat jätteiden lajittelussaan kilpailijoitaan lepsumpia, mutta otokseni on aika vaatimaton.
Eilen löysin myös asialle vihkiytyneen foorumin, jossa voi keskustella saaliistaan ja etsiskellä dyykkausseuraa.

Lähettänyt
Oskari
kello
19:59
0
kommenttia
Kategoriat: Elämä
10. huhtikuuta 2009
TV-urani litteraatio
Esiinnyin keskiviikkona 8.4. klo 21.30-21.40 YLE TV1:n A-Studiossa, jossa minua haastateltiin yliopistolaista ja maakuntayliopistoista.
Sanoin (mutta se kuulosti paremmalta televisiossa):
Siinä uudistuksessa on monia epäkohtia: yliopistoja ollaan [ollaan] muuttamassa [niin kun] yritysten tavalla toimiviksi organisaatioiksi, ja johtajien valta lisääntyy, ja demokratia vähenee [ja tämmöinen]. Resurssit ja rahat keskitetään [näille] aloille, mitkä on [on niin kun] "innovatiivisia".
Ja myöhemmin:
[No] se on tosi omituinen [omituinen] [omituinen] ajatus, että esimerkiksi Keski-Suomessa tai muissa maakunnissa olisi samanlaisia pääomia, joita [sitten] yritykset tai yksityiset henkilöt olisivat valmiita antamaan yliopistoille. Mun mielestä pääkaupunkiseudulla tilanne on ihan toinen. [Ja nimenomaan, että] maakuntien laaja-alaiset yliopistot kärsii.
Kaikista viimeisin lause oli ainakin leikattu yhdestä myöhäisemmästä kohdasta haastattelua, mutta muuten siinä tuskin oli copy-pastea juurikaan (pelottavaa tietysti, että sitä ei edes huomaa).
Itse haastattelu kesti varmaan puolisen tuntia, ja sanoin paljon muutakin korkeaälyistä (josta tosin osa tuli esiin myös lehtori Emilia Palosen puheenvuoroissa). Tärkein pointti, jota yritimme Anna-Marin kanssa nostaa pöydälle useampaan otteeseen, oli se, että lakiuudistus on vain osa sitä kehitystä, jota Suomen yliopistoissa on tapahtunut jo vuosikausien ajan. Ja että hyväksyttiin laki nyt tai ei, niin opiskelijoiden (ja miksei henkilökunnankin) olisi syytä alkaa toden teolla huolestua yliopiston tulevaisuudesta. Ja toisaalta sekin, että yliopistolaitos tarvitsee uudistuksia, eikä tavoitteena pidä olla nykytilanteen säilyttäminenkään. Henkilökunta on ylityöllistettyä ja palkkakuopassa, eikä opetus (siksi tai muista syistä) monestikaan ole erityisen korkealaatuista.
Innokkaasti googlaileva isäni oli muuten huomannut, että televisiotähteyteni on herättänyt vaatimuksia myös Ylen toiminnan karsimisesta. Ihan pelkästään minun takiani Yleisradiota ei ehkä vielä kannata lopettaa, mutta ohjelmiensa nettijakelun järjestämisestä se ainakin ansaitsisi vähän tulta ja tulikiveä. Windows Media Player -riippuvuus tekee ohjelmaklipeistä tuskallista katseltavaa kaikille meille paremman käyttöjärjestelmän löytäneille.
A-Studio on (ilmeisesti vielä jonkin aikaa) kuunneltavissa täällä.
Lähettänyt
Oskari
kello
11:58
2
kommenttia
Kategoriat: Yliopisto
4. huhtikuuta 2009
3. huhtikuuta 2009
Kirjelaatikko
"Anonyymi" tiedusteli kommentissaan viimeistä edelliseen kirjoitukseeni seuraavaa:
Terve!
Olen lukenut blogiasi, hyvää tekstiä on! Kiinnostaisi kuulla mielipiteesi siviilipalveluksesta/totaalikieltäytymisestä? Oletko itse käynyt armeijan vai minkä? Pitäisikö sivari lyhentää kuuteen kuukauteen? JA NIIN EDELLEEN :)
Isänmaalliset velvoitteeni ovat suorittamatta, sillä olen saanut lykkäystä opiskelujen perusteella. Tämänhetkinen suunnitelmani on hakeutua siviilipalvelukseen, josta olen pitkälti samaa mieltä kuin Aseistakieltäytyjäliitto.
Noin muuten olen sitä mieltä, että
- Asevelvollisuuden pitäisi olla sama sukupuoleen katsomatta.
- Siviilipalveluksen suorittavista ihmisistä on isänmaalle ja yhteiskunnalle paljon enemmän hyötyä kuin armeijan käyvistä.
- Totaalikieltäytyjien vankeusrangaistukset ovat verorahojeni törkeää väärinkäyttöä.
Lähettänyt
Oskari
kello
10:15
0
kommenttia
Kategoriat: Mielipide














