Edustajistovaalien äänestyspäivät on eilen ja tänään, ja koko tämä ilta menee ääniä laskiessa. Lappujen lajittelu puoli viidestä puolilleöin kuulostaa tietysti aika pahalta, mutta saanpahan ainakin tietää ensimmäisten joukossa, että minkälainen tulos tästä on muotoutumassa.
Olin eilen jakamassa karkkia ja propagandaa kampuksella, ja siellähän suorastaan kompasteli kaikenlaisiin omenan- ja patukantyrkyttäjiin, Rölli-peikon raiskaajiin ja keskustaopiskelijoihin. Hyvä että vaalit näkyvät ja toivon mukaan joku tajuaa nyt äänestääkin, mutta kampanjoinnissa näkyvät aika selkeästi myös eri edustajistoryhmien väliset tuloerot, enkä (pienen ja köyhän ryhmän edustaja kun olen) olisi erityisen mielissäni siitä, että eniten rahaa emäpuolueeltaan pumppaavat ryhmät saavat voileivillä lahjottua äänestäjät myötämielisiksi.
Mitään rahoituksen raportointia ei näissä vaaleissa harrasteta, mutta hra Lahnalammen (nro 217, mikäli haluatte äänestää häntä selkärankaisesta avoimuudesta) mukaan Keskustaopiskelijoiden budjetti on 1200 euroa, mikä on viisi tai kuusi kertaa enemmän kuin meillä, eikä siihen edes sisältynyt valtakunnallisia nettisivuja sun muuta sälää, mikäli olin oikein käsittävinäni. Mään ainoat vaaleihin käytettävät tulot ovat JYYn yleisavustukset, joita saimme tälle vuodelle 180 euroa, ja niiden lisäksi pankkitilin pohjalta löytyy edellisiltä vuosilta käyttämättä jäänyttä rahaa joitakin kymppejä.
Grönionin vaalibudjetti on puolestaan 500 euroa, mikäli hra Huovilan (nro 102, jos haluatte äänestää häntä selkärankaisesta avoimuudesta) todistukseen on uskominen, ja se on peräisin Jyväskylän ja Keski-Suomen vihreiltä. Sen sijaan demariopiskelijat eivät halunneet kertoa (nrot 51-91, mikäli symppaatte vaalisalaisuuksia).
Mutta nykyedustajiston ulkopuoliset ryhmäthän eivät taida nauttia JYYn tuesta ollenkaan, joten hyväosaisia mekin olemme, eikä Määtäkään aivan säälistä tarvitse äänestää. Jos sen sijaan hyvät tavoitteet, kauniit ehdokkaat, valloittava vaalijuliste tai megalomaaniset nettisivut vetoavat, niin antaa mennä vaan.
Tänään saa vielä äänestää Lillukassa kahdeksaan, yliopiston kirjastolla kuuteen, MaA:ssa viiteen ja Ilokivessä sekä Agoralla neljään saakka. Äänioikeus on kaikilla yliopiston normiopiskelijoilla ja ylioppilaskunnan jäsenmaksun suorittaneilla jatko-opiskelijoilla.
keskiviikko 7. marraskuuta 2007
Jos sinun äänesi tulee ulos meluna / Jos sinun nenäsi on niin kuin peruna
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Heis,
tarkennukseksi vielä, että kaikki Keskustaopiskelijoiden vaaliraha ei ole suinkaan "emopuolueelta pumpattua", vaan myös talkoilla tehtyä varainhankintaa. Talkoilla ne leivätkin syntyy.
Kyllähän se raha helpottaa kampanjointia, mutta pienelläkin rahalla voi kampanjoida. Voileivällä ei vielä saada kenenkään ääntä, mutta sillä voi saadaa ihmiset hetkeksi pysähtymään ja keskustelemaan. Lisäksi mielestäni on hienoa, että edarivaaleilla pystytään hetkeksi nostamaan ylioppilaskuntaa ns. riviopiskelijoiden tietoisuuteen hieman paremmin.
Noh, kohta selviää, muuttuivatko Ahaa-patukat, omenat, karkit, voileivät ja "rölli-peikon raiskaus" ääniksi.
No ette te nyt mistään myyjäisistä kyllä tuhansia euroja kääri.
Ja tottakai ylioppilaskuntameiningit on talkootyötä, en minä sitä. Vaan sitä, että edustajistovaalikampanjassa näkyy, kenen taustalla on suurempia masiinoita ja kenen ei. Ja jos unohdetaan hetkeksi demarit, niin
näkyyhän se tuloksessakin: romahtajia olivat kristilliset, poikkitieteilijät ja pressure.
Nyt tiedämme sentään sen verran, että ahaa-patukat ovat tuon arsenaalin heikoin lenkki.
Nyt en aivan Oskari ymmärrä. Vastustatko masiinoita?
Vasemmistolaisuudella minun käsittääkseni on jotain tekemistä solidaarisuuden kanssa. Ja solidaarisuus on sitä, että jos toinen ihminen on hyvällä asialla, kuten kampanjoimassa edustajistovaaleissa uusliberalistista taloushegemoniaa vastaan, häntä autetaan.
Yhtenäisyys kai kuuluu myös vasemmistolaisuuteen. Vasemmistolaisuus on globaali ja kansallisrajat ylittävä projekti, joten miksi apua ei otettaisi vastaan vaikka sosialistisesta internationaalista tai Lula da Silvalta?
Jyväskyläläiset sosialidemokraatit arvostavat nuoriso- ja opiskelijatoimintaansa ja tukevat sitä. Kenties luen käytyä keskustelua liian kritiikkiä haeskelevasti, mutta onko tämä kirjoittajan mielestä ongelma?
Ja eikö vasemmistolaisessa projektissa ole kyse nimenomaan materialistisesta emansipaatiosta?
En minä mitään riitaa halua haastaa. Pidän JYYn demareista (ja sinusta aivan erityisesti), mutta olen sitä mieltä, että alkuperäinen pointtini on edelleen pätevä. Ja sehän oli se, että edustajistoryhmien vaalibudjettien koossa on suurta vaihtelua. Tästä jokainen on varmasti yhtä mieltä.
Kun edes Jylkkäri ei tänä vuonna julkaissut ryhmien kuvauksia vaalien alla (täydellisen käsittämätöntä), niin kaikki propagandaviestintä on ollut ryhmien omilla harteilla, ja silloin varallisuuserot kyllä oikeasti näkyvät. Keskustaopiskelijoilla oli varaa jakaa kaksi viikkoa voileipiä ja kahvia ja demariopiskelijoilla oli varaa julkaista paikallinen vaalilehti, ja niin edelleen. En tiedä, mihin PresSurella tai Poikkitieteilijöillä oli varaa, koska en yhden poikkareiden flyerinjakelijan lisäksi nähnyt kumpiakaan kampanjoimassa mitenkään (eli ehkä juuri siihen, tai sitten eivät vain saaneet mitään aikaiseksi).
Tämäntyyppisten vaalien epätasapainoisilla vaalibudjeteilla on kuitenkin jotain tekemistä opiskelijaliikkeen demokraattisuuden kanssa. Vaikka vaalitulos osoittikin, etteivät rahamäärät ihan suoraan äänestystuloksen kanssa korreloi, niin kyllä eri ryhmillä on hyvin erilaiset mahdollisuudet saada ylipäätään kerrottua äänestäjälle olemassaolostaan. Ja jos vasemmistolaisuudella on jotain tekemistä solidaarisuuden kanssa, niin aivan varmasti sillä on jotain tekemistä myös demokratian kanssa.
Vasemmistolaisuudella minun käsittääkseni on jotain tekemistä solidaarisuuden kanssa. Ja solidaarisuus on sitä, että jos toinen ihminen on hyvällä asialla, kuten kampanjoimassa edustajistovaaleissa uusliberalistista taloushegemoniaa vastaan, häntä autetaan.
Enkä malta olla sanomatta, että mielestäni argumentoit hieman omalaatuisesti paikallisten demarien teille antamien tukien ja solidaarisuuden kanssa. Jos he antaisivat rahaa silkkaa solidaarisuuttaan (=vasemmistolaisuuttaan), niin eikö sitten kokoomusopiskelijoita tukeva Kokoomus ole hyvinkin sosialistinen ja keskustaopiskelijoita avokätisesti auttava Keskusta jopa äärivasemmistolainen?
Mistä lähtien oman ideologian tukeminen on ollut solidaarista, saati sitten oman puolueen opiskelijajärjestön auttaminen? SDP tukee teitä, koska se haluaa, että sosialidemokraatit saavat mahdollisimman paljon valtaa, ja ei siinä mitään. Tietysti minäkin toivon että punavihreät vasemmistolaiset saisivat mahdollisimman paljon valtaa joka paikassa, koska oma poliittinen ideologiani nyt sattuu olemaan sellainen, mutta tämän tuen mystifioiminen joksikin transendentaaliseksi solidaarisuudeksi on vähän paksua.
Mutta mitä vasemmistolaisten yhtenäisyyteen tulee, niin en millään malta olla heittämättä tähän viimeiseksi, että ennen vaaleja ehdottamamme sosialistiopiskelijoiden, mään, demariopiskelijoiden ja grönionin yhteinen vaalirengas olisi tuonut uusliberalistien taloushegemonian vastustajille (joiksi nuo kaikki ryhmät ylioppilaskuntapoliittisessa skenessä jossain määrin tulkitsen) yhden lisäpaikan. Näillä äänimäärien suhteilla sen olisi saanut grönioni.
Jäitä hattuun.
Katto-organisaation tuki osaorganisaatiolle on tavallaan myös solidaarisuutta mutta olennaisimmiltaan ei vain sitä, vaan lähinnä tavoitteellista toimintaa. Radikaalin solidaarista demariopiskelijoilta olisi ollut hankkia Ahaa-patukoita vaalimateriaaliksi muillekin vasemmistoryhmille. Jos kuitenkin olisimme tämän laadun solidaarisuudessa, olisimme olleetkin mahdollisesti yhteisessä vaalirenkaassa tai jopa -liitossa. Mainitunlaisen solidaarisuuden puute on kaikkien ryhmien vastuulla.
Ja tarkkuutta raportointiin vaalirengassuunnitelmista. Epävirallisissa ja sitomattomissa keskusteluissa oli edustettuina Mää, Demarit ja Grönioni, ei sosialistiopiskelijoita, nähdäkseni koska keskustelun järjestäneillä osapuolilla ei ollut tietoa ko. ryhmän toiminnan tilasta. Rengasnäkymät kaatuivat Grönionin ja Demareiden halukkuuden puutteeseen. Allekirjoittanut kannatti yksityistoimijana yhteistyötä viimeiseen asti.
Ja Oskari, jos todella et halua haastaa riitaa, olisiko aiheellista tarkistaa tätä väitettä: "nrot 51-91, mikäli symppaatte vaalisalaisuuksia."
Heh, olen kyllä ihan rauhallinen, ei tarvitse huolestua.
Ja tarkkuutta raportointiin vaalirengassuunnitelmista. Epävirallisissa ja sitomattomissa keskusteluissa oli edustettuina Mää, Demarit ja Grönioni, ei sosialistiopiskelijoita...
Viittasin oikeastaan astetta myöhäisempiin keskusteluihin, mutta niistä ei sitten tainnut kantautua mitään viestiä JSDN:n johtokunnasta alemmas, kun te demarit kerran olette tuollaisia byrokratiarunk... (oijoi, melkein lipsahti taas).
Mutta siis aivan rehellisesti en missään nimessä halua haastaa riitaa, vaan tuokin siteeraamasi lause oli auttavasti paikallaan alkuperäisessä kontekstissa, jossa vilahti Rölli-peikon raiskaaminenkin. En kadu, mutta tiedostan kyllä itsetarkoituksellisen mauttomuuteni.
Eli hymyä huuleen ja yhteiset viholliset (vertauskuvallisen) Kalashnikovin tähtäimeen. Vaikka kyllä ystävienkin dissaaminen on toisaalta aina joskus virkistävää ja tarpeen. Riitelyä, ei pönötystä.
Lähetä kommentti