Tänään on vaalipäivä, eikä äänestystulokseen enää voi kovinkaan suuresti vaikuttaa. Muutaman tunnin kuluttua nähdään, minkälaiseen kannatukseen harrastelijamainen kampanjani riittää, ja täytyy myöntää, että tällä hetkellä jännittää aikamoisen paljon.
Jos haeskelet edelleen sopivaa ehdokasta, niin vaaliteesini ja -tavoitteeni sekä poliittiset mielipiteeni selviävät parhaiten täältä. Myös selvitys vaalirahoituksesta on saatavissa.
Nyt vielä muutama sana hypoteettisista mahdollisuuksistani päästä valtuustoon.
Toisaalta läpimenoon vaaditaan paljon enemmän kuin kaikki potentiaaliset äänestäjät, jotka itse tunnen (130-170), mutta toisaalta tuntemattomilta ihmisiltä on tullut rohkaisevaa palautetta ja äänestyslupauksia, ja täällä blogissakin on palloillut päivittäin yli 20-kertainen määrä ihmisiä normaaliin verrattuna. Sain jo viime syksyn ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa enemmän ääniä kuin olisin koskaan voinut toivoa, ja silloin kaikki kaverinikin olivat ehdokkaina, eikä minulla ollut mitään henkilökohtaista jaettavaa vaalimatskua. Ja sitten taas toisaalta monet potentiaaliset äänestäjäni ovat kirjoilla muualla kuin Jyväskylässä, eivätkä siis voi äänestää.
Eli hankala sanoa mitään.
Se ottaa sitten tietysti eniten pattiin, jos jään vain muutaman äänen päähän valtuustopaikasta. Silloin jokainen lisäsekunti, jonka olisin voinut seisoskella jakamassa porkkanoita ja jokainen ylimääräinen jaettu mainoslappu olisi voinut ratkaista pelin. Enempään ei tällä kertaa kuitenkaan riittänyt millään energiaa, innostusta eikä aikaa.
Sekin on hyvä kysymys, että paljonko olisin voinut saada ääniä, jos naamani olisi ollut Keskisuomalaisen kannessa joka päivä kahden viikon ajan, kuten Jaakko Selinin. En tietenkään ole aivan yhtä komea tai tunnettu, mutta kai sillä jotain vaikutusta on, kun kerran tiukan taloudenpidon ammattilaiset käyttävät moiseen kymmeniä tuhansia (vai maksaako tuollaiset vielä enemmän?).
Lopuksi vielä muutaman herrasmiesliigan jäsenen endorsementit. (Joukosta puuttuvat Allan Quatermain ja Wilhelmina Murray, sillä Quatermain kannattaa Jyväskylän kunnallisvaaliehdokkaista Jukka Torikkaa (sd.) ja Murray arpoo edelleen Paloma Hannosen (vihr.) ja Hanna Eran (komm.) välillä.)
sunnuntai 26. lokakuuta 2008
Vaalikauhua
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Huomasin, että tässä voi kommentoida ja haluan nyt kommentoida.
En tunne sinua, mutta on silti pakko kertoa, että kävin äänestämässä tänään ja hirveän pohdiskelun jälkeen kallistuin viimein äänestysjonossa sinun kannallesi (toisena vaihtoehtona oli muuten Hanna Era, ihan vaan jos kiinnostaa).
Päätin oikeastaan jo monta viikkoa sitten, että äänestän sinua, mutta muutamaan päivään en ole ollut niin varma. Syitä siihen olivat mm. Vasemmistoliiton lista, josta on päässyt valtuustoon ja muualle lähinnä vanhoja partoja. En välttämättä halua antaa ääntäni heille. Et myöskään ole nainen, vaikka minun ehdokkaani pitäisi olla.
Päätin kuitenkin tukea Vasemmistoliiton valtuutettujen sukupolvenvaihdosta ja äänestin sinua, suurimpina syinä se, että olet vaalikoneiden ja tämän blogin mukaan lähes kaikesta samaa mieltä kuin minä, ja vielä perustellusti. Se vakuutti minut. Ja kerrankos sitä nuorta feministimiestä äänestää.
Mutta nyt onnea vaan odotteluun ja toivon tosiaan sydämestäni, että pääset valtuustoon.
Varasija ei oo häpeä.
Kiitoksia äänestä ja kommenteista, anonyymit.
Kolmas varasija on ehdottomasti hyvä tulos, mutta puolueen JKL:n äänipotti vähän harmittaa. Tulos keikkui pitkään seitsemän ja kuuden välillä ja kallistui lopuksi alaspäin.
Lähetä kommentti